Kotisivuista kiinnostuneita

Käyntejä kotisivuilla:166399 kpl

Suomenlapinkoirilla esiintyviä sairauksia

Suomenlapinkoira on pitkäikäinen rotu. Koirat voivat saavuttaa yli 15 vuoden iän.
Suomenlapinkoiran perusterveys on vielä hyvä ja tähän ominaisuuteen pitää jalostuksessa
kiinnittää erityistä huomiota. Se kuuluu Suomen Kennelliiton PEVISA- ohjelmaan, jolla pyritään ehkäisemään perinnöllisiä sairauksia.

Alla on listattu joitakin suomenlapinkoirilla esiintyviä sairauksia. Niiden periytyvyydestä ei ole varmuutta. Joitakin sairauksia kyetään ennaltaehkäisemään geenitestein.

SILMÄSAIRAUKSIA

  • KORTIKAALINEN KATARAKTA (linssin kuorikerroksen kaihi, esiintyy sekä linssin etupinnalla että takapinnalla, – vie koiran näkökyvyn osittain tai kokonaan).
  • POSTERIOR POLAARINEN KATARAKTA (linssin takaosan harmaakaihi – vie koiran näön osittain tai kokonaan).
  • SYNNYNNÄINEN KATARAKTA
  • NUKLEAARINEN KATARAKTA (linssin samentuminen vanhuudesta johtuvista kovettumista linssin ytimessä, ei vie koiran näkökykyä -ei vaikuta jalostukseen)
  • PRA, verkkokalvon asteittainen surkastuma periytyy resessiivisesti. Sairaalla koiralla näkö rupeaa heikkenemään asteittain verkkokalvorappeuman edetessä, ensimmäisenä oireena on hämäräsokeus. Voi todeta geenitestillä onko koira, terve (A), kantaja (B), sairas (C). Myös molempien vanhempien terve tulos (A) antaa koko pentueelle terve statuksen (a).
  • RD = verkkokalvon vajaakehitys on synnynnäinen silmän kehityshäiriö, jossa on eri vakavuusasteisia häiriöitä, lievistä paikallisista verkkokalvon poimuista sokeutta aiheuttaviin suuriin muutoksiin (merkitään lyhenteillä MRD lievä, GRD keskivaikea tai TRD vaikea). Nämä muutokset voidaan todeta jo pennuilla.

  • PHTVL/PHPV = sairaus, jossa linssin ja silmänpohjan välinen sikiökautinen verisuoni ei ole normaalisti surkastunut. Sairaudessa on eri asteita pienistä kauneuspilkuista sokeutta aiheuttaviin muutoksiin. Sairaudesta annetaan lopullinen lausunto aikuiselle koiralle.

  • PPM = iriksen l. värikalvon kehityshäiriö, jossa mustuaisen avautuminen ei ole ollut täydellistä vaan värikalvolta lähtee rihmoja joko linssiin, sarveiskalvoon tai toiseen kohtaan värikalvoa. Muutokset yleensä ovat lieviä, eivätkä aiheuta yleensä oireita.

LISÄÄ TIETOA SILMÄSAIRAUKSISTA

LUUSTON JA NIVELEN SAIRAUDET

  • Lonkkaniveldysplasia (HD) Lonkkanivelen kehityshäiriö ja myös muut luuston kehityshäiriöt ovat useamman geenin yhteisvaikutuksesta periytyvä sairaus.  Perintötekijöiden lisäksi lonkkaniveldysplasian kehittymiseen vaikuttavat myös koiran kasvuolosuhteet, ruokinta, liikunta ja kasvunopeus. Lonkkaniveldysplasia on yksi yleisimmistä ja tutkituimmista koiran perinnöllisistä sairauksista. Yleensä ne eivät vaikeuta normaalia elämää, mutta vaikea-asteinen lonkkaniveldysplasia voi aiheuttaa voimakasta kroonista kipua ja vaikeuttaa koiran liikkumista merkittävästi erityisesti koiran ikääntyessä.
  • Kyynärnivelen kasvuhäiriöt (ED)
    Kasvuhäiriöt kyynärnivelessä ovat yleinen etujalkojen ontuman aiheuttaja, joka johtuu kyynärnivelen nivelpintojen yhteensopimattomuudesta kasvuhäiriön seurauksena.

MUITA ESIINTYVIÄ SAIRAUKSIA

  • Epilepsia = (kaatumatauti) on aivojen sähköisen toiminnon häiriö, joka ilmenee eriasteisina kohtauksina koirilla. Aidon epilepsian syntytapa ei ole täysin selvillä. Epileptiset kohtaukset voivat johtua myös muista sairauksista.
  • Kilpirauhasen vajaatoiminta = Hypotyreoosissa häiriö ei ole aivojen lähettämässä käskyssä, vaan kilpirauhasen tyroksiinin tuotannossa, jota se ei kykene valmistamaan tai sitä ei esiinny riittävästi. Oireisto voi olla hyvin monenlaista. Aineenvaihdunnan häiriöt näkyvät mm. alentuneena kylmän kestona ja lihomisena. Turkin laatu huononee ja kuivuu, eikä se vaihdu normaalisti. Sairauteen on olemassa lääkityshoito.
  • Addison = Lisämunuaiskuoren tuhoutuminen tai toimimattomuus aiheuttaa vajaatoiminnan oireita eli Addisonin-taudin. Tautia todetaan nuorilla ja keski-ikäisillä (2-4 vuotiailla) koirilla, nartuilla uroksia enemmän. Yleisiä oireita ovat oksentelu, ripuli, ruokahaluttomuus, vatsakipu ja painon menetys. Addison sairas koira voi olla väsynyt ja haluton, myös tärinää, lihasheikkoutta ja lihaskipuja voi esiintyä.  Sairauteen on olemassa lääkityshoito. Ei yleisesti esiintyvä sairaus.
  • Pompen = Koirilla Pompen tauti ilmenee mm. hidastuneena kasvuna, toistuvana liman oksentamisena, etenevänä lihasheikkoutena ja jatkuvana läähätyksenä. Tautiin liittyy myös käänteisvirtaus ruuansulatuskanavassa, johtuen laajentuneesta ruokatorvesta sekä sydänpoikkeavuuksia. Sairauden ensioireet puhkeavat n. seitsemän kuukauden ikäisillä pennuilla. Koska sairaus on etenevä, siitä kärsivät koirat joko kuolevat tai lopetetaan yleensä ennen kahden vuoden ikää. Koirien Pompen tautiin ei ole hoitoa. Voi todeta geenitestillä onko koira, terve (A), kantaja (B), sairas (C). Myös molempien vanhempien terve tulos (A) antaa koko pentueelle terve statuksen (a).
  • Aiha = on sairaus, jossa elimistö hyökkää omia punasolujaan vastaan. Koira on aneeminen. Huulet, ikenet ja silmäluomien sisäpinta ovat vaaleita tai kellertäviä       sairauden edetessä. Usein koira on väsynyt ja unelias koska sillä ei ole tarpeeksi punasoluja hapen kuljettamiseksi kudoksiin. Koira voi myös herkästi pyörtyä hapenpuutteen takia aivoissa.
  • SLE = (Systeeminen lupus erytematosus) on autoimmuunisairaus, joka vaikuttaa useampaan elimeen. Yleisimpiä oireita ovat kuume, ontuminen, niveltulehdukset, ihotulehdukset, oksentelu ja lisääntynyt juominen ja virtsaaminen.
  • Diabetes = johtuu koirilla yleensä siitä, että insuliinin eritys haimasta vähenee. Taudin puhkeamiseen vaikuttavia syitä ei kaikkia tunneta. Narttukoirilla tautia esiintyy n. kolme kertaa enemmän kuin uroksilla. Oireet puhkeavat usein kiimojen yhteydessä. Vanhoilla eläimillä sairaus on yleisempi kuin nuorilla. Runsas juominen, virtsaaminen ja ruokahalun lisääntyminen ovat tyypillisiä oireita. Yleensä eläin on ylipainoinen, mutta alkaa laihtua taudin edetessä.